Synnytyskertomus

Synnytystä edeltävänä yönä supisteli läpi koko yön. Vaikka supistuksia on ollut koko raskauden ja välillä iltaisin säännöllisinä, ovat aina loppuneet nukkumaan käydessä. Sain kuitenkin yöllä nukuttua aika hyvin, sillä supistukset olivat vain lievästi kipeitä.

Seuraavana aamuna supitukset jatkuivat ja aamupäivän aikana alkoivat kipeytyä. Varoittelin jo miestä hoitamaan hommat töissä sille mallille että voipi jäädä isyyslomalle. Aamupäivän aikana käytiin vielä kaupassa ja kaveri tuli lasten kanssa meille kylään. Mukavasti sai ajan kulumaan. Koko ajan supistuksia tuli, mutta niiden kanssa pärjäsi hyvin. Kolmen aikaan päivällä supistukset hiipuivat ja iltaa kohden loppuivat. Olin kieltämättä hiukan pettynyt, sillä olin jo valmis lähtemään synnyttämään. Limatulppaa tuli kuitenkin illan aikana joten arvelin että eiköhän ensi yönä ole tosi kyseessä.

Illalla pääsin kymmenen aikaan nukkumaan ja ehdin muutaman tunnin nukkua kunnes heräsin 1.30 Kävin vessassa ja sen jälkeen alkoi supistuksia tulla 5min välein hieman voimakkaampina kuin päivällä. Tuntui että nyt on tosi kyseessä. Kuulostelin supistuksia tovin ja herätin miehen kahden jälkeen. Asennettiin tens selkääni. Puoli kolmelta soitin äidilleni että tulisi meille esikoista hoitamaan. Koko ajan supistuksen oli hyvin siedettävissä, istuin pallon päällä ja tens oli pienellä teholla käytössä. Tuntui että supistukset ei vahvistuneet, mutta uskoin silti että synnytyksessä ei kestä kauan. Kun äitini pääsi meille, lähdettin ajamaan sairaalaan. Kello oli n. 3.30 silloin. Autossa supistukset jatkoi tuloaan 5minuutin välein. Auton penkin lämmitys tuntui hyvältä yhdistettynä tensiin. Supistukset varmaan voimistui matkalla koska autossa aloin käyttää ääntäni. aaaa:n huokailu auttoi hengittämään rauhassa.

Päästiin sairaalaan vähän yli 4. Kätilö otti meidät tutkimushuoneeseen ja päätti että tutkitaan tilanne ennen käyrän ottoa. Kohdunsuu oli 8cm auki. Päästiin suoraan saliin, jossa käyrää otettiin pätkä. Pyysin käyrän oton seisaallaan ja se onnistui aika hyvin. Supistuksia otin vastaan kyykyssä, aaa:ta huokaillen, ne voimistuivat koko ajan, mutta olo oli edelleen aika hyvä. Tuntui että pärjäsin hyvin. Kätilön kanssa ei juuri juteltu, se ei tuntunut hyvältä. Pidin silmiä kiinni sillä se tuntui auttavan.

Kun käyrää oli otettu ehkä 15min, minun piti päästä vessaan, mutta virtsaus ei onnistunut. Käyrää ei onneksi laitettu enää takaisin. Supistukset koveni, otin niitä vastaan lattialla kyykyssä/kontillani, olo alkoi pikku hiljaa tuntua hankalalta. Jokainen asento tuntui huonolta. Kätilö toi peiton alleni, jotta olisi mukavampi olla. Sanoin miehelle että en kestä enää ja mies tsemppasi minua jotenkin, en muista mitä sanoi. Pyysin ilokaasua ja kun sain maskin ehdin ottaa siitä kaksi henkäystä kun maski irtosi letkusta. Melkein samaan aikaan meni vedet lämpimänä holahduksena allani olevan peiton päälle. Varmaan seuraavalla supistuksella jo alkoi ponnistuttaa ja ponnistin tunteen mukaan. Kun seuraava supistus tuli kätilö tajusi kysyä ponnistuttaako ja että hän voisi tutkia. Mutta koska ponnistutti jätti tutkimisen väliin. Ponnistin ja karjuin lattialla oman kehon tuntemusten mukaan. En oikein muista missä asennossa oli, puoliksi kontallaan ja toisella kädellä taisin pitää kiinnin sairaalasängystä. Sanoin kätilölle etten jaksa ponnistaa ja kätilö tsemppasi että pää on jo melkein ulkona, ei ihme että kiristi kovasti. Vauva syntyi 5.02 ja sain nostaa tytön syliini lattialta ja kapusin sänkyyn. Toinen kätilö kysyi haluanko oksitosiini piikin reiteen, sanoin että laitetaan jos istukka ei meinaa syntyä, mutta se tulikin ihan muutaman minuutin päästä.

Olo oli aivan mieletön. Vauva oli sylissä ja synnytys ohi. Mies jaksoi ihmetellä miten freesiltä näytän ja miten kaikki sujui niin helposti. Jälkikäteen kuulin että veden menosta syntymään kului alle 10min ja että vauva syntyi 3 supistuksella. Itsellä oli ajan taju kadonnut täysin. Sairaalaan tulosta syntymään kesti alle tunnin ja kaiken kaikkiaan synnytys kesti reilu 3 tuntia. Onneksi kuuntelin vaistojani ja lähdimme ajoissa kotoa.

Voin niin hyvin että pystyin seisomaan suihkussa synnytyksen jälkeen! Ja koska vauvakin voi hyvin, pääsimme kotiutumaan n. 8 tuntia synnytyksestä. 4 vuorokauden päähän saimme kontrollikäynti ajan vauvalle.

 Ihanan erilainen kokemus kuin esikoisen synnytys. Vaikka en erityisiä toiveita kätilölle kertonutkaan, kaikki meni juuri niinkuin toivoin. <3