Kirjoitus julkaistu aiemmin Tuleva äiti-blogissa 
Blogia lukeneet tietääkin että tähtään mahdollisimman 
luonnonmukaiseen synnytykseen. Mitään suurempia toiveita minulla ei ole 
synnytyksen suhteen. Aion olla kotona mahdollisimman pitkään, toivon 
että pääsisin kokeilemaan ammetta jos ajatus siitä synnytyksessä tuntuu 
hyvältä ja että pärjäisin ilman lääkkellistä kivunlievitystä, ponnistaa 
haluan asennossa joka sillä hetkellä hyvältä tuntuu. Toive 
luonnonmukaisuudesta ja lääkkettömyydestä edellyttää valmistautumista, 
jonka olen aloittanut pikkuhiljaa, osan jo ennen raskaaksi tuloa.
Koska
 synnytystä verrataan joka paikassa maratooniin, teen niin minäkin. 
Maratooniinkin valmistaudutaan, niin miksei synnytykseen. Synnytys on 
ruumille ja mielelle iso ja rankka tapahtuma, joten 
etukäteisvalmistautuminen on tärkeää. Erityisen tärkeää se on jos haluaa
 pärjätä lääkkettömästi, omaa kehoa kuunnellen, tai jos on vaikka 
pelkoja synnytystä kohtaa. (Ensisynnyttäjistähän n. 95% käyttää jotain 
lääkkeellistä kivunlievitystä synnytyksessä.) Jos synnyttämään lähtee 
kylmiltään, valmistautumatta, asenteella että kyllä ammattilaiset sitten
 tietää, voi oman kehon tapahtumat/tuntemukset tulla sokkina. Ja kun 
kipuun ei ole valmistautunut ja esim. rentoutumista harjoitellut,  ei 
välttämättä hetkessä hoksaa miten sitä omaa oloa voisikin helpottaa. 
Synnytystä hoitava kätilö ei voi synnyttäjää hetkessä ohjata 
rentoutumistekniikoista yms. vaan voi usein vain hetken helpottaa 
synnyttäjän oloa. 
Miten minä valmistaudun?
Alusta
 asti olen yrittänyt pitää kuntoa yllä. Työssä saan paljon liikuntaa, 
mutta kävelylenkkejä olen myös tehnyt. Erityisiä liikuntaharrastuksia 
minulla ei ennen raskautta ollut, enkä ole halunnut mitään uutta 
raskausaika aloittakkaan. Nyt saa nähdä miten loppuaika menee, kun 
supistuksia tulee lievässäkin rasituksessa.
Olen 
aloittanut "rentoutumishetket",  joiden aikana laitan rentouttavaa 
musiikkia soimaan. Rentoudun, keskityn hengittämiseen, venyttelen ja 
kuuntelen omaa kehoa ja pikkuista. Tällä hetkellä näitä on muutaman 
kerran viikossa, nyt tavoitteena alkaa ottaa päivittäiseksi tavaksi.
Olen
 miettinyt etukäteen millaiset asiat voisivat helpottaa oloani 
synnytyksessä ja harjoitellut erilaisia asentoja. Ja olen jutellut/tulen
 vielä monesti juttelemaan miehen kanssa siitä mitä toivo häneltä 
synnytyksessä. 
Olen harjoittanut lantionpohjan 
lihaksiani (kuten tein jo ennen raskautta).Ja uskon että tästä johtuen 
olen välttynyt raskausajan virtsankarkailulta :)
Olen lukenut kasan kirjoja luonnonmukaisesta synnytyksestä ja raskaaudesta. Olen lukenut myös positiivisia synnytyskokemuksia.
 Lukemisen olen aloittanut jo opiskellessani kätilöksi, kun halusin 
vaihtoehtoista näkökulmaa siihen mitä koulu ja sairaala tarjosi 
medikalisoituneesta synnytyksen hoidosta. 
Miten synnytykseen voi siis valmistautua?
Itseään voi valmistella synnytystä varten monin eri tavoin. Tärkeintä on löytää itselle sopivat keinot.
Liikunta
 on tärkeää. Synnytys edellyttää tietynlaista peruskuntoa. Tosin jos et 
ennen raskautta ole harrastanut juuri liikuntaa ei raskaana ollessa 
kannatta kovin rankkoja uusia lajeja aloittaa. Ennemmin tulisi lähteä 
vaikka kävelylenkeille tai käydä uimassa. Harrastuksina jooga ja pilates
 ovat loistavia, sillä kummassakin keskitytään kehon kuunteluun ja 
hengitykseen, niitä voi huoletta jatkaa synnytykseen asti ja liikkeitä 
ja hengitystekniikoita voi hyödyntää synnytyksessä. Oikeastaan kaikkia 
"tavallisia" liikuntalajeja voi jatkaa raskausaikana jos ne hyvälle 
tuntuvat ja kannattaakin jatkaa.
Venyttely valmistaa 
kehoa synnytykseen. Erityisesti venytykset kannattaa kohdistaa selkään 
(joka rasittuu  kun vatsa alkaa kasvaa), lihaksiin jotka tuntuvat 
kireiltä ja lantion alueen avaamiseen.
Raskausaikana 
kannattaa pohtia juttuja, mitkä saavat sinut rentoutumaan ja tuntemaan 
olosi hyväksi, niitä kannattaa hyödyntää rentoutusharjoituksissa ja 
synnytyksessä. Tällaisia voivat olla esim. musiikki, jokin juoma/pieni 
syöminen, puolison kosketus, jonkin ruuminosan hieronta, tuoksut, 
kylpeminen. Asiat mitkä saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi ja 
turvalliseksi erittävät elimistössäsi oksitosiinia eli "rakkaushormonia"
 joka edistää synnytystä ja saa endorfiineja (kehon omat kipulääkkeet) 
erittymään. Tästä syystä synnytystä verrataan usein rakasteluun, jossa 
jylläävät samat hormonit. Oksitosiinia erittyy erityisesti siis esim. 
suudellessa tai kosketellessa kumppanin kanssa, näitä kannattaa 
hyödyntää synnytyksessä. 
Rentoutumisharjoituksia voi 
tehdä pitkin raskautta. Rentoumiseen voi yhdistää esimerkiksi musiikin. 
Harjoituksia jatkaessa jo musiikin soittaminen auttaa sinua 
rentoutumaan. Tärkeää on varata itselle hetkiä jolloin keskittyy täysin 
omaan kehoon, kuuntelee sen viestejä, keskittyy vauvaan ja  pyrkii 
tietoisesti rentouttamaan lihaksia, erityisesti lantionpohjanlihaksia.
Lantionohjan
 lihaksia kannattaa harjoittaa jo raskausaikana, sillä kun niitä 
harjoittaa, onnistuu myös niiden rentouttaminen helppommin. Perusohje 
lantionpohjan harjoituksille on tehdä tiukka supistus, jota pidetään 
yllä muutamia sekunteja ja 3x supistusta pidempi rentoutustauko, jonka 
jälkeen uusi supistus. Supistusta tehdessä kannattaa yrittää supistaa 
perä- ja emätttimenaukkoa sekä virtsaputken suuta ja "nostaa" niitä 
ylöspäin. Poikittainen vatsalihas (napa selkärankaa kohti) saa 
aktivoitua samalla, mutta pylly ja reidet tulisi olla rennot. Jos vasta 
aloittaa harjoittelua kannattaa kerralla tehdä aluksi vain pari 
supistusta esim kerran päivässä, pikkuhiljaa huomaa että jaksaa tehdä 
muutaman enemmän. JO kymmenellä supsituksella päivässä voi pitää 
olemassa olevaa kuntoaan yllä. Kannattaa muistaa myös kulkea hyvässä 
ryhdissä, sillä kun "korsettilihakset" ovat käytössä aktivoituu myös 
lantionpohja.
Lukeminen. Kannattaa perhtyä etukäteen 
siihen, mitä synnytyksessä tapahtuu. Synnytykseen valmistavia kirjoja 
löytyy paljon, myös suomen kielellä. Jos on kiinnostunut lääkkeettömästä
 synnytyksestä, kannattaa perhetyä kirjoihin luonnonmukaisesta 
synnytyksestä. Niistä saa hyvän kuvan siitä miten naisen keho on luoto 
synnyttämään ja miten kaikki voimavarat voidaan hyödyntää. Ylhäällä oli 
myös vinkkejä voimaannuttaviin synnytyskokemuksiin, niistä voi saada 
voimaa omaa synnytystään varten.
Synnytystä varten voi 
miettiä mielikuvia ja voimalauseita, jotka auttavat eteenpäin. 
Mielikuvaharjoituksilla voi nähdä esim. kohdunsuun avautumisen, 
lantionpohjan rentoutumisen ja vauvan alaspäin painumisen. Voimalauseet 
ovat positiivisia ja kannustavia, niitä voi miettiä etukäteen ja 
toistella itselleen synnytyksessä. 
Synnytyssupistukset
 ovat voimakkaita, kivunomaisia tuntemuksia, mutta muusta tuntemastamme 
kivusta poiketen ne eivät kerro siitä että jokin olisi vialla. 
Supistukset kannattaakin vastaanottaa positiivisina, sillä ne vievät 
synnytystä eteenpäin. Supistuksen tullessa koko huomio kannattaa 
kiinnittää siihen ja samalla pitää keho rentona ja hengittää tasaisesti.
 Kuulostele miltä supistus tuntuu ja nouse supistuksen mukana ylöspäin 
ja huomaa kuinka tunne alkaa huipun jälkeen hiipua. Supistuksiin 
keskittyessä niiden kanssa pärjää paremmin, kuntele siis kehoasi ja 
supistusta. Kivun vastaanottamista voi harjoitella esim. venytellessä. 
Venytä jotain lihasta niin että saat lievän kivun tuntemuksen 
venytyksellä, keskity siihen ja rentoutumiseen, huomaa miten 
rauhallisella hengityksellä ja rentoutumisella tunne lihaksessa 
helpottuu.
Synnytystä varten voi myös hieroa ja öljytä välilihaa. Niiden on tutkittu vähentävän repeämiä synnytyksessä. 
Etukäteen
 kannattaa myös miettiä ja kokeilla erilaisia asentoja, missä voi esim. 
synnytyksessä rentoutua. Esim. kyykkimistä kannattaa harjoitella 
etukäteen jos sitä haluaa synnytyksessä hyödyntää. Tärkeintähän 
synnytyksessä on vaihdella asentoja ja liikkua, niin vauva pääse 
laskeutumaan parhaimassa asennossa lantioon. Kannattaa myös pohtia mitä 
synnytykseltä toivoo, esim. vedenkäyttö, hierominen jne. ja jutella 
niistä jo etukäteen kumppanin /synnytykseen tulevan tukihenkilön kanssa,
 jotta hänkin osaa auttaa synnytyksessä.
Kannattaa myös valmistautua henkisesti. Synnytys ei aina mene niinkuin synnyttäjä oli suunnitellut. En nyt tarkoita että pitää valmistautua pahimpaan skenaarioon vaan että ajattelee myös sitä että tilanne voi olla se että kivunlievitystä tarvitaankin tai jokin toimepide voi olla tarpeellinen lapsen voinnin kannalta, vaikka synnyttäjä olisi sitä halunnut välttää.
Esim. täällä vielä infoa synnytykseen valmistautumisesta. Synnytykseen valmistavia kirjoja löytyy paljon sekä suomeksi että englanniksi. Kannattaa tsekata kirjasto! Suosittelen myös tutustumaan aktiivinen synnytys ry:n sivuihin.
 
Olipas hyvää tekstiä synnytykseen valmistautumisesta!
VastaaPoista