Julkaistu aiemmin tuleva äiti - blogissa
Kantorepun ja rintarepun erottaa aika helposti toisistaan.
Kantorepulla saa kantaa vain kasvot kantajaan, eli lasta ei voi laittaa
kasvot menosuuntaan. Rintarepuissa on yleensä mahdollista kantaa
kumminkin päin. Rintarepuissa lapselle on eräänlainen "pussi" mihin
lapsi laitetaan, eli lapsen ja kantajan välissä on kangas/pehmuste.
Kantoreppu on suorakaiteen muotoinen kangas, mistä lähtee olkaimet ja
vyö. Kantoreppu merkkejä on ainakin manduca, tula, kinderpack, wompat, ergo ja patapum.
Nykyään erottelu ei ole niin helppoa ja erilaisia hybridejä on käytössä. Esimerkiksi stokke ja uusimmat babybjörnit tarjoavat kohtalaisen hyvänasennon pienelle vauvalle kasvot kantajaan ja myös selkäkantomahdollisuuden. Kasvot menosuuntaan asento ei kuitenkaan koskaan ole ihanteellinen vauvalle.
1. Lapsen ergonomia
Vauvan
selkäranka on luonnostaan hiukan pyöreä, eikä siinä ole samanlaisia
mutkia kuin aikuisella. Kantoreppu tukee tätä selän pyöreyttä koska sen
kyydissä lapsi istuu sammakkoasennossa, samaan asentoon lapsi asettuu
luontevasti myös syliin nostaessa. Lapsen peppu on siis hiukan alempana
kuin polvitaipeet ja reppu tukee lasta polvitaipeesta polvitaipeeseen.
Rintarepuissa
vauvan selkä suoristuu koska jalat roikkuvat alaspäin.Tämä aiheuttaa
myös kovaa painetta nivusiin, sillä vauvan koko paino nivusilla.
Uusimmissa malleissa vauvan asento on jo hiukan parempi kun kannetaan
kasvot kantajaan, mutta silloinkin selkä suoristuu usein liikaa vrt.
lapsen luonnolliseen asentoon. Moesti myös rintarepun paneeli on niin korkea ettei lapsi näe mitään kannettaessa kasvot kantajaan ja voi turhautua siitä. Joissain malleissa myös lapsen kädet työnnetään ulos "koloista", itse en ainakaan kokisi mukavan jos käsiä ei pysty vapaasti liikuttamaan.
Kuva täältä.
Kuva on kärjistetty, mutta siinä näkee hyvin reppujen eron. Vaikka
kuvassa isolla lapsella kantoreppu ei enää ulotu aivan polvitaipeisiin
asti on asento silti mukavamman näköinen.
2. Läheisyys
Kantorepuissa
ei lapsen ja äidin väliin tulee mitään vaan kehot ovat toisiaan vasten,
lisäksi lapsi näkee äidin koko ajan. Pienelle vauvalle ero äidin
fyysisestä kontaktista ja se että äitiä ei edes näe (naama menosuuntaan
kantaminen) aiheuttaa stressiä, erityisesti kannettaessa ihmisvilinässa, sitä enemmän mitä pienempi laps on kyseessä.
Rintarepuissa ( kasvot menosuuntaan
kannettuna) lapsi ei näe äitiään eikä fyysistä kontaktia äitiin ole(mallista riippuen).
Myöskään äiti ei näe lapsen reaktioita ympäristöön. Lapsi ei myöskään
voi kääntää päätään pois viriketulvalta joka tulee kannettaessa kasvot
menosuuntaan. Kantorepussa lapsi voi katsella maailman menoa sivuille,
mutta tarvittaessa kääntää pään äidin rintaa vasten.
3. Äidin ergonomia
Kantoreput
ovat suunniteltu ergonomisiksi myös kantajalle. Rintarepuissa
kannettavan paino ei jakaudu tasaisesti vaan paino tulee kantajan
harteille. Kantorepussa vauva on tiiviisti kantajaa vasten eikä
"hölsky", tämä vähentää painon tunnetta. Kantorepulla jaksaa kantaa
myös isompia lapsia useita tunteja ilman että se tuntuu juuri missään.
Mitä isompi lapsi on, sen ergonomisempaa on kantaa selkäpuolella.
4. Kanto-aika
Rintarepuilla
ei yleensä kanneta kovinkaan suuria vauvoja tai kovinkaan pitkään.
Koska reppu ei ole kovin ergonominen kantajalle niin repulla ei
yksinkertaisesti kykene kantamaan kovin pitkään. Toisaalta tämä onkin
lapsen etu, sillä lapsenkaan asento ei ole repussa kovin hyvä. Lapsen
kasvaessa rintareppu jää nopeasti pieneksi, käyttämättä koska se painaa.
Kantoreppu on pitkä-ikäisempi ja sillä voi kantaa kevyesti
painavampaa/vanhempaakin lasta. Selkäpuolella voi helposti kantaa lasta
vaikka kouluikään asti (tähän tosin tarvitsee jo isomman kantorepun).
Omalla kokemuksella voin sanoa että voin kantaa omaa 16kg lastani
etupuolella helposti ainakin tunnin, ilman että se tuntuu kropassa
yhtään. Selkäpuolella en ole edes kokeillut kuinka pitkään jaksaisin
kantaa, kun ei ole tarvetta kantaa niin pitkään :D
5. Hinta
Monesti
ajatellaan että hinta kysymys on nimenomaan rintareppujen etu, niitä
kun saa käytettynä jopa 10 eurolla. Uutena niiden hinnat pyörivät
samoissa lukemissa kuin kantoreppujenkin, eli 100 tuntumassa ja yli. Uutena
ostetusta rintarepusta ei kuitenkaan saa kuin murto-osan takaisin kun
sen myy. Kantoreppu on varmempi sijoitus. Mallista riippuen käytetystä
repusta saa takaisin n.60-90% ostohinnasta. Kantoreppuja (erityisesti
manducoita) pyörii nyt myös hyvin käytettynä, jolloin satsaus ei tunnu
ehkä niin isolta kuin uutta ostaessa.
Lapsi ei viihdy kantorepussa?
Liian
usein näkyy myynnissä "pari kertaa kokeiltuja" kantoreppuja joissa
"lapsi ei viihtynyt". Ei kannatta lopettaa kokeilua parin kerran
jälkeen. Usein menee hetki ennenkuin vanhempi oppii repun säätämisen ja
saa sen puettua nopeammin päälle, lapsi monesti hermostuu
pukemisvaiheessa mutta nauttii kuitenkin reppu kyydistä. Ensimmäisillä
kerroilla lapsen asento voi myös jäädä hiukan huonoksi, tähänkin auttaa
harjoittelu. Lapsi myös voi vain hiukan protestoida uutta tilannetta,
mutta tottuu kyllä uuteen kyytimuotoon.
Jotkut
väittävät että lapsi ei viihdy repussa koska ei näe ympäriinsä. Tämä ei
pidä paikkaansa. Vaikka lapsi on kasvot kantajaan hän voi katselle
sivuilleen. Kun lapsi kasvaa vanhemmaksi hän voi siirtyä selän puolelle.
Normaalikokoisella miehellä tai naisella peruskokoisen repun saa
asetettua selkään niin että lapsi näkee maailmaa olan yli.
Pienikokoisella kantajalla tämä voi olla haastavampaa mutta ainakin
wompat-reppuja saa erikseen tilattua lyhemmillä olkaimilla joilloin
ylempänä kantaminen onnistuu hyvin. Toki kun lapsi kasvaa hän
automaattisesti näkee paremmin selkäkannossa.
Reppu ei tunnu hyvältä?
Kantoliinatukihenkilöillä on monesti myös kokemusta repuista ja tai ainakin ohjaavat eteenpäin. Kokenut ihminen auttaa saamaan säädöt kohdalleen. Ihmiset
ovat myös eri mallisia. Joskus vain jokin reppu malli ei välttämättä sovi.
Onneksi vaihtoehtoja löytyy. Repuissa on myös eroja säätöjen tms.
kanssa. Voi olla että toista reppua on helpompi kiristellä kuin toista.
Lapsi kasvaa?
Jossain
vaiheessa reppu voi käydä pieneksi. Useilla valmistajilla on
mallistossa taaperoreppuja joita voi alkaa käyttää lapsen ollessa 1-3
vuotias. Isompaan reppuun voi siirtyä kun tuntuu että lapsi alkaa olla
iso vauva koon reppuun. Pientä lasta voi tosin kantaa jopa 3 vuotiaaksi
pienellä kantorepulla. Vauvan malli vaikuttaa kovasti. Toisin kuin
yleensä ajatellaan kantoreppu on isommalle lapselle ja kantajalle
mukavampi kuin kantorinkka. Kantorinkassa lapsen asento ei usein ole
myöskään kovin hyvä ja esim vaellukselle tms. on isompi kantoreppu
mukavampi kummallekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti