keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Vaatetta lapsukaiselle

Tällaisia vaatteita valmistui alkukesästä lapselle :)


T-paita ja legginsit ihan uusista kankaista. Persikan värinen mekko on kierätyskangasta vanhasta mekosta, samasta kankaasta valmistui vielä 3/4 leggarit jotka ei päässyt kuvaan mukaan. (ja itseasiassa myöhemmin jämistä valmistui myös kahdet pikkarit tytölle. Tuli tosi kivat noilla vihreillä kanttauksilla!)


Ja ensimmäinen versio ohuesta kesäpaidasta. Tämäkin tehty ohueksi hiotuneesta lakanasta. Sekä 3/4 legginsit, joissa olikin "vähän" kasvunvaraa :D

Mulla olisi tuolla ihana pino kankaita odottamassa. Mutta mistä voisi ostaa aikaa lisää vuorokauteen että ehtisi joskus ommella? Itsekkin tarvisin pari uuttaa paitaa ja muitakin projekteja olisi.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kesä

Itse en henkilökohtaisesti ole helteiden ystävä, en ole koskaan ollut. Alkukesä oli ihana kun ei ollut liian kuuma mutta hyvää säätä oli silti ajoittain. Nämä viimeaikaiset helteet on vieneet mehut minusta, varsinkin kun töissäkin on läkähdyttävän kuuma!

Mutta on me yritetty nauttiakkin. Hirveellä helteelä ei kovin erityisiä aktiviteetteja jaksa. Ulkoiltu on vapaapäivinä yleensä heti aamusta kun ei ole vielä niin kuuma. Kesän hitti on kuitenkin ollut vesileikit takapihalla! Amme vaan pihalle ja läträämään, ei haittaa vaikka kastuu, siinä viilentyy mukavasti :)


Vanhasta verhosta tehty hame oli helppo ja nopea ommella kun helman päärme oli valmiina, yksi sauma taakse, pieni rypytys ja resori vyötärölle!


Takapihalla jalassa pitää olla tietty samanlaiset kengät kun äitillä, vesileikit on kyllä hauskempia paljain varpain, tytönkin mielestä. Useimmiten kengät on juuri näin päin jalassa :D

Kesällä parasta on myös kesäherkut! Ennen oma suosikki oli tietysti tuoreet mansikat sekä vaniljajäätelö. Nykyään herkutellaan tytön kanssa mansikoilla, kera oatlyn vaniljakastikkeen (maidoton, vegaaninen). Toki kaveriksi sopisi myös oatlyn vaniljajätski, mutta tähän hätään sitä ei sattunut kotona olemaan.



(Huomio, en siis ole totaali sokerinatsi enää, lapseni on syönyt tänä kesänä muutaman kerran jäätelöä! ja keksiäkin söi tänään, ettäs tiedätte :P )

torstai 24. heinäkuuta 2014

refluksista ja unettomista öistä

Lapsen maitoallergiasta olen kirjoittanutkin aiemmin. Hän aloitti n. 2-3 viikon iässä huutamaan iltaisin 3h putkeen ilman että mikään tehosi itkuun, jossain vaiheessa itkuja alkoi tulla myös päivisin ja välillä kuulin kun lapsi nieleskeli oksennusta. Ei kuitenkaan oksennellut, ei edes pualutellut. Käytiin lääkärissä ja saatiin suositus kokeilla maidotonta diettiä. Se vei oireet pois ja meillä oli tyytyväinen lapsi. Sen jälkeen on maito ollut pois sekä minun että lapsen käytöstä, altistettu on viimeksi vuoden alussa, vahingossa. Lapsi sai rintamaidon kautta maitoproteiinia ja oireet oli kovat. (Itse söin siis vahingossa ruokaa joka sisälsi maitoa).

2 vuotiaana alkoi lisääntyvissä määrin tulla öisiä huutokohtauksia, nieleskelyä, yskimistä ja sekä happaman hajuista hengitystä. Sitten lapsi lopetti syömisen. 1.5kk ajan ruokaa meni alas minimaalisia määriä. Päivä oli hyvä jos alas meni pari haukkausta leivästä, pari lusikkaa puuroa sekä ehkä pakastemansikoita muutama. Öisin herättiin 2-15 kertaa, joista ainakin yksi kerta oli tuskallista huutoa.

Neuvolalääkäristä saatiin kokeiluun refluksilääke, losec mups 10mg jota ruvettiin antamaan kerran päivässä. Parin viikon kuluessa lapsi alkoi syödä ja siihen alkoi upota enemmän ruokaa kuin koskaan. Yöt alkoi parantua. Heräilyä kyllä oli, mutta tuskaiset huudot jäi muistaakseni aika nopeasti pois. Losecia syötiinkin lähes koko kevät koska tauottaminen ei ole onnistunut. Käytiin myös yksityisellä allergialääkärillä, samalla jolla vierailimme silloin vauvanakin. Nyt olisi sitten selvittelyt meneillään onko meillä paljonkin ruoka-aineita jotka aiheuttaa refluksia vai johtuuko jostain muusta.

Ruokapäiväkirjan, välttämisen ja altistuksen kautta olen tällä hetkellä siinä uskossa että oireita aiheuttaa ainakin soija (josta meillä onkin maidon ohella nyt lääkärintod. välttämisestä), vehnä ainakin jossain määrin, ehkä riisi. Tai sitten kaikki on vaan sattuman kauppaa ja mikään näistä ei aheuta oireita. Mutta itse uskon allergiseen refluksiin, koska meillä jo yksi "varma" aiheuttaja sille on. kesä ollaan oltu ilman lääkitystä, luulen että se onnistui kun oltiin totaali soijattomia ja vehnättömiä pari viikkoa (ja lapsi voi sen ajan tosi hyvin!) sen jälkeen vehnää on käytetty aluksi tosi vähän ja koko ajan lisääntyvissä määrin ja oireetkin on pikkuhiljaa lisäntyneet niin että viikko sitten aloitettiin lääkitys uudestaan. Mitään selkeyttä oireissa ei silti ole, siksi olen itsekkin ihan hukassa tänä asian suhteen.

Sitten kun näin jälkikäteen on miettinyt niin uskon että jo vauvasta asti on lapsi kyllä oireillut, ei vaan olla osattu sitä yhdistää. Kaarioksennuksia on ajoittain tullut paljon. Nukkumaan menessä monesti oksentanut. Kokonaisia öitä meillä ei ole nukuttu ikinä, muutamia yksittäisiä öitä lukuunottamatta. Öisiä huutokohtauksia on ollut kausittain. Lisäksi rintamaito on maistunut hyvin ja lapsi kasvanut "ylipainoisena", voisiko sen syynä olla se että maito on aina hetkellisesti helpottanut oloa, erityisesti öisin ja siksi sitä on haluttu syödä niin tiuhaan?


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Mitä meille kuuluu?

Blogitauon aikana aloitin työt ja lapsi hoidon aika tasan 2 vuotiaana. Rankkaa on ollut tämä kevät ja kesä. Toki lapsi kasvaa koko ajan ja työpäivien jälkeen ehtii jopa joskus itse hengähtää kun lapsi ei koko ajan tarvitse läheisyyttä. 

Päivähoidon aloitus itsessään sujui paremmin kuin hyvin. Mitään itkuja ei tullut, enemminkin lapsi ei halunnut lähteä hoidosta pois ja itku meinasi tulla siinä vaiheessa. Lapsi sai alkuun tehdä kummankin meidän  vuorotyöstä johtuen keskimäärin lyhyttä päivää ja n. 3päiväistä viikkoa. Pair kuukatta hoidon aloituksesta miehen työpaikka ja aika muuttui  ja lapsi tekee pääsääntöisesti huikean pitkää 9 tuntista päivää, yleensä sen 3 päivänä viikossa. Onneksi on jaksanut hyvin. Itse hirvittää mutta ratkaisua tähän ei ole kun kummankin meidän työmatka on pitkä.

Itse olen nauttinut työssäkäymisestä, mutta nyt kun olen ollut jo yli puolivuotta poissa kotoa alan kaipaamaan taas sinne. Toki se ei ole mikään taloudellisesti mikään mahdollisuus oikeasti. 

Rankkaa tässä on se että työpäivän jälkeen pitäisi jaksaa olla lapselle läsnä, vaikka väsyttää, tehdä pariin tuntiin kotihommatkin ja ehtiä vielä ajoissa nukkumaan, ettei taas väsyttäisi töissä. en tiedä miten muut selviytyy näistä "ruuhkavuosista" mutta voin sanoa ettei ole kyllä parasta aikaa minun elämässä vaikka lapsi on tällä hetkellä hauskin, nokkelin, fiksuin ja mahtavin ipana päällä maan! Nyt 2.5 vuotiaana hän tuottaa elämään niin paljon sisältöä ettei sitä voi sanoin kuvata. Nautin tästä ainakin vielä, sillä eihän sitä tiedä milloin se oma tahto (jota kyllä löytyy), alkaa tuottamaan kasvatushaasteita :)

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Hellevaatetta lapselle

Mä olen aika niuho auringon (ja monen muun asian suhteen). Lapsi on 2.5v ja mun mielestä sen ikäisen iho olisi pääsääntöisesti hyvä suojata vaatteilla. Välillä voi toki iho tottua aurinkoon kun se paistaa matalalta, lyhyitä aikoja. Aurinkorasvat hirvitää, ainakin pienelle käyttää. Silloin kun jotain iholle sivelen niin se on Lovean ekorasvaa sk. 50. Kemikaalisekoitus sekin on, mutta ei pahimmasta päästä. Jos haluat ahdistua aiheesta lue tämä kirjoitus kemikaalicocktail-blogista.

Vaikka päiväkoti oli sitä mieltä että t-paita päälle hellesäälle, niin mun muksu pääsääntöisesti ei niitä laita päälle, paitsi kotona. Tarve tuli siis hurauttaa ohuita ja väljiä kesäpaitoja. Onneksi kaapista löytyi ihania ohueksi hioutuneita lakanakankaita.



Punakuvioinen valmistui ensin. Jo toukokuussa ja se on ollut ihan loistava. Singoalla tyyliin tehty, palat leikkasin ihan mutuna.



Ja samaan kavaan valmistui viime viikolla toinen. Nämä on tosi viileitä kun malli on väljä. Punakuvioisessa on hihansuussa kuminauhat mutta toiseen en laittanut kun ajattelin että menee kivasti vähän käännettynä :)

torstai 3. heinäkuuta 2014

Täällä taas

Palaan taas puolen vuoden blogi-tauolta kirjoittelemaan. Mulla on näköjään on-off suhde tähän bloggailuun. Joka tapauksessa tämä blogi on taas julkinen. Tuleva-äiti  blogin kirjoitukset tulevat edelleen pysymään piilossa, lukuunottamatta kirjoituksia jotka olen tähän blogiin sieltä kopioinut.

Mutta tervetuloa niin vanhoille, kuin uusillekin mikäli tänne vielä joku eksyy :D