tiistai 15. lokakuuta 2013

Synnytykseen valmistautuminen

Kirjoitus julkaistu aiemmin Tuleva äiti-blogissa

Blogia lukeneet tietääkin että tähtään mahdollisimman luonnonmukaiseen synnytykseen. Mitään suurempia toiveita minulla ei ole synnytyksen suhteen. Aion olla kotona mahdollisimman pitkään, toivon että pääsisin kokeilemaan ammetta jos ajatus siitä synnytyksessä tuntuu hyvältä ja että pärjäisin ilman lääkkellistä kivunlievitystä, ponnistaa haluan asennossa joka sillä hetkellä hyvältä tuntuu. Toive luonnonmukaisuudesta ja lääkkettömyydestä edellyttää valmistautumista, jonka olen aloittanut pikkuhiljaa, osan jo ennen raskaaksi tuloa.

Koska synnytystä verrataan joka paikassa maratooniin, teen niin minäkin. Maratooniinkin valmistaudutaan, niin miksei synnytykseen. Synnytys on ruumille ja mielelle iso ja rankka tapahtuma, joten etukäteisvalmistautuminen on tärkeää. Erityisen tärkeää se on jos haluaa pärjätä lääkkettömästi, omaa kehoa kuunnellen, tai jos on vaikka pelkoja synnytystä kohtaa. (Ensisynnyttäjistähän n. 95% käyttää jotain lääkkeellistä kivunlievitystä synnytyksessä.) Jos synnyttämään lähtee kylmiltään, valmistautumatta, asenteella että kyllä ammattilaiset sitten tietää, voi oman kehon tapahtumat/tuntemukset tulla sokkina. Ja kun kipuun ei ole valmistautunut ja esim. rentoutumista harjoitellut,  ei välttämättä hetkessä hoksaa miten sitä omaa oloa voisikin helpottaa. Synnytystä hoitava kätilö ei voi synnyttäjää hetkessä ohjata rentoutumistekniikoista yms. vaan voi usein vain hetken helpottaa synnyttäjän oloa.

Miten minä valmistaudun?
Alusta asti olen yrittänyt pitää kuntoa yllä. Työssä saan paljon liikuntaa, mutta kävelylenkkejä olen myös tehnyt. Erityisiä liikuntaharrastuksia minulla ei ennen raskautta ollut, enkä ole halunnut mitään uutta raskausaika aloittakkaan. Nyt saa nähdä miten loppuaika menee, kun supistuksia tulee lievässäkin rasituksessa.

Olen aloittanut "rentoutumishetket",  joiden aikana laitan rentouttavaa musiikkia soimaan. Rentoudun, keskityn hengittämiseen, venyttelen ja kuuntelen omaa kehoa ja pikkuista. Tällä hetkellä näitä on muutaman kerran viikossa, nyt tavoitteena alkaa ottaa päivittäiseksi tavaksi.

Olen miettinyt etukäteen millaiset asiat voisivat helpottaa oloani synnytyksessä ja harjoitellut erilaisia asentoja. Ja olen jutellut/tulen vielä monesti juttelemaan miehen kanssa siitä mitä toivo häneltä synnytyksessä.

Olen harjoittanut lantionpohjan lihaksiani (kuten tein jo ennen raskautta).Ja uskon että tästä johtuen olen välttynyt raskausajan virtsankarkailulta :)

Olen lukenut kasan kirjoja luonnonmukaisesta synnytyksestä ja raskaaudesta. Olen lukenut myös positiivisia synnytyskokemuksia. Lukemisen olen aloittanut jo opiskellessani kätilöksi, kun halusin vaihtoehtoista näkökulmaa siihen mitä koulu ja sairaala tarjosi medikalisoituneesta synnytyksen hoidosta.


Miten synnytykseen voi siis valmistautua?

Itseään voi valmistella synnytystä varten monin eri tavoin. Tärkeintä on löytää itselle sopivat keinot.

Liikunta on tärkeää. Synnytys edellyttää tietynlaista peruskuntoa. Tosin jos et ennen raskautta ole harrastanut juuri liikuntaa ei raskaana ollessa kannatta kovin rankkoja uusia lajeja aloittaa. Ennemmin tulisi lähteä vaikka kävelylenkeille tai käydä uimassa. Harrastuksina jooga ja pilates ovat loistavia, sillä kummassakin keskitytään kehon kuunteluun ja hengitykseen, niitä voi huoletta jatkaa synnytykseen asti ja liikkeitä ja hengitystekniikoita voi hyödyntää synnytyksessä. Oikeastaan kaikkia "tavallisia" liikuntalajeja voi jatkaa raskausaikana jos ne hyvälle tuntuvat ja kannattaakin jatkaa.

Venyttely valmistaa kehoa synnytykseen. Erityisesti venytykset kannattaa kohdistaa selkään (joka rasittuu  kun vatsa alkaa kasvaa), lihaksiin jotka tuntuvat kireiltä ja lantion alueen avaamiseen.

Raskausaikana kannattaa pohtia juttuja, mitkä saavat sinut rentoutumaan ja tuntemaan olosi hyväksi, niitä kannattaa hyödyntää rentoutusharjoituksissa ja synnytyksessä. Tällaisia voivat olla esim. musiikki, jokin juoma/pieni syöminen, puolison kosketus, jonkin ruuminosan hieronta, tuoksut, kylpeminen. Asiat mitkä saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi ja turvalliseksi erittävät elimistössäsi oksitosiinia eli "rakkaushormonia" joka edistää synnytystä ja saa endorfiineja (kehon omat kipulääkkeet) erittymään. Tästä syystä synnytystä verrataan usein rakasteluun, jossa jylläävät samat hormonit. Oksitosiinia erittyy erityisesti siis esim. suudellessa tai kosketellessa kumppanin kanssa, näitä kannattaa hyödyntää synnytyksessä.

Rentoutumisharjoituksia voi tehdä pitkin raskautta. Rentoumiseen voi yhdistää esimerkiksi musiikin. Harjoituksia jatkaessa jo musiikin soittaminen auttaa sinua rentoutumaan. Tärkeää on varata itselle hetkiä jolloin keskittyy täysin omaan kehoon, kuuntelee sen viestejä, keskittyy vauvaan ja  pyrkii tietoisesti rentouttamaan lihaksia, erityisesti lantionpohjanlihaksia.

Lantionohjan lihaksia kannattaa harjoittaa jo raskausaikana, sillä kun niitä harjoittaa, onnistuu myös niiden rentouttaminen helppommin. Perusohje lantionpohjan harjoituksille on tehdä tiukka supistus, jota pidetään yllä muutamia sekunteja ja 3x supistusta pidempi rentoutustauko, jonka jälkeen uusi supistus. Supistusta tehdessä kannattaa yrittää supistaa perä- ja emätttimenaukkoa sekä virtsaputken suuta ja "nostaa" niitä ylöspäin. Poikittainen vatsalihas (napa selkärankaa kohti) saa aktivoitua samalla, mutta pylly ja reidet tulisi olla rennot. Jos vasta aloittaa harjoittelua kannattaa kerralla tehdä aluksi vain pari supistusta esim kerran päivässä, pikkuhiljaa huomaa että jaksaa tehdä muutaman enemmän. JO kymmenellä supsituksella päivässä voi pitää olemassa olevaa kuntoaan yllä. Kannattaa muistaa myös kulkea hyvässä ryhdissä, sillä kun "korsettilihakset" ovat käytössä aktivoituu myös lantionpohja.

Lukeminen. Kannattaa perhtyä etukäteen siihen, mitä synnytyksessä tapahtuu. Synnytykseen valmistavia kirjoja löytyy paljon, myös suomen kielellä. Jos on kiinnostunut lääkkeettömästä synnytyksestä, kannattaa perhetyä kirjoihin luonnonmukaisesta synnytyksestä. Niistä saa hyvän kuvan siitä miten naisen keho on luoto synnyttämään ja miten kaikki voimavarat voidaan hyödyntää. Ylhäällä oli myös vinkkejä voimaannuttaviin synnytyskokemuksiin, niistä voi saada voimaa omaa synnytystään varten.

Synnytystä varten voi miettiä mielikuvia ja voimalauseita, jotka auttavat eteenpäin. Mielikuvaharjoituksilla voi nähdä esim. kohdunsuun avautumisen, lantionpohjan rentoutumisen ja vauvan alaspäin painumisen. Voimalauseet ovat positiivisia ja kannustavia, niitä voi miettiä etukäteen ja toistella itselleen synnytyksessä.

Synnytyssupistukset ovat voimakkaita, kivunomaisia tuntemuksia, mutta muusta tuntemastamme kivusta poiketen ne eivät kerro siitä että jokin olisi vialla. Supistukset kannattaakin vastaanottaa positiivisina, sillä ne vievät synnytystä eteenpäin. Supistuksen tullessa koko huomio kannattaa kiinnittää siihen ja samalla pitää keho rentona ja hengittää tasaisesti. Kuulostele miltä supistus tuntuu ja nouse supistuksen mukana ylöspäin ja huomaa kuinka tunne alkaa huipun jälkeen hiipua. Supistuksiin keskittyessä niiden kanssa pärjää paremmin, kuntele siis kehoasi ja supistusta. Kivun vastaanottamista voi harjoitella esim. venytellessä. Venytä jotain lihasta niin että saat lievän kivun tuntemuksen venytyksellä, keskity siihen ja rentoutumiseen, huomaa miten rauhallisella hengityksellä ja rentoutumisella tunne lihaksessa helpottuu.

Synnytystä varten voi myös hieroa ja öljytä välilihaa. Niiden on tutkittu vähentävän repeämiä synnytyksessä.


Etukäteen kannattaa myös miettiä ja kokeilla erilaisia asentoja, missä voi esim. synnytyksessä rentoutua. Esim. kyykkimistä kannattaa harjoitella etukäteen jos sitä haluaa synnytyksessä hyödyntää. Tärkeintähän synnytyksessä on vaihdella asentoja ja liikkua, niin vauva pääse laskeutumaan parhaimassa asennossa lantioon. Kannattaa myös pohtia mitä synnytykseltä toivoo, esim. vedenkäyttö, hierominen jne. ja jutella niistä jo etukäteen kumppanin /synnytykseen tulevan tukihenkilön kanssa, jotta hänkin osaa auttaa synnytyksessä.

Kannattaa myös valmistautua henkisesti. Synnytys ei aina mene niinkuin synnyttäjä oli suunnitellut. En nyt tarkoita että pitää valmistautua pahimpaan skenaarioon vaan että ajattelee myös sitä että tilanne voi olla se että kivunlievitystä tarvitaankin tai jokin toimepide voi olla tarpeellinen lapsen voinnin kannalta, vaikka synnyttäjä olisi sitä halunnut välttää.

Esim. täällä vielä infoa synnytykseen valmistautumisesta. Synnytykseen valmistavia kirjoja löytyy paljon sekä suomeksi että englanniksi. Kannattaa tsekata kirjasto! Suosittelen myös tutustumaan aktiivinen synnytys ry:n sivuihin.

1 kommentti:

  1. Olipas hyvää tekstiä synnytykseen valmistautumisesta!

    VastaaPoista